Naantali

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Elintärkeä D-vitamiini

Miksi D-vitamiini on erityisen tärkeä?

"D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa muun muassa MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 200 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu. He havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville.

Havainto viittaa siihen, että D-vitamiinin puute saattaa vaikuttaa muun muassa SLE-taudin eli pitkäaikaisen autoimmuunisen sidekudostaudin, nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joita on yhdistetty muun muassa MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

Tulosten käytännön merkitys on vielä epäselvä, mutta ne vahvasti viittaavat siihen, että D-vitamiinin puute vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen." Lähde


D-vitamiinin imeytymiseen tarvitaan pieni määrä rasvaa, mutta minkälaista rasvaa?


"Kertatyydyttymätön rasva paransi ja monityydyttymätön rasva heikensi D-vitamiinin imeytymistä vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa.Voin, hasselpähkinöiden, oliiviöljyn ja punaisen lihan rasva olivat suotuisampia D-vitamiinin imeytymiselle kuin rypsiöljyn, maapähkinöiden ja margariinin rasva." Tästä aiheesta voit lukea lisää täältä.


D-vitamiinin vaikutukset


D-vitamiinin tärkein vaikutuskohta on suolistossa, jossa se lisää sekä kalkin että fosfaatin imeytymistä ja turvaa näin luulle sen tärkeiden rakennusaineiden saannin ja vaikuttaa lisäksi 37 erilaiseen elimeen. Lähde tietoa alempana.


"Bostonin yliopiston D-vitamiinitutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, että veren D-vitamiinipitoisuuden kasvattaminen muuttaa geenien aktiivisuutta.D-vitamiinin puutos haittaa erityisesti kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaa, mutta Plos one -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että D-vitamiini vaikuttaa merkittävästi myös moniin geeneihin, jotka liittyvät syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin, tartuntatauteihin ja autoimmuunisairauksiin.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinin puutoksella on yhteys näihin sairauksiin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat saivat suoraa tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiinilisä myös alentaa riskiä moniin sairauksiin ja parantaa vastustuskykyä." Tästä aiheesta voit lukea lisää täältä.


Tietynlaisen läskin vähentämisessä auttaa tutkimusten mukaan 100 IU D-vitamiinia ja 350mg kalsiumia, nämä lisät näyttävät vähentävän sisäelinten välistä rasvaa ns. viskeraalista rasvaa, jota pidetään suurena riskitekijänä terveydelle.
"Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta ne pitää vielä varmistaa uusissa tutkimuksissa ennen kuin havaitut muutokset voi varmuudella yhdistää kalsium- ja D-vitamiinilisiin. Jos yhteys kuitenkin varmistuu, voisi kalsiumin ja D-vitamiinin saannin lisääminen kannattaa myös laihdutusmielessä."

Lasten nuoruustyypin diabetes ja D-vitamiinin saanti


Suomalaisen Lääkäri Elina Hyppösen v.2001 julkaistuun tutkimuksiin perustuen. 

”Vaara sairastua nuoruustyypin diabetekseen sellaisilla lapsilla, jotka eivät olleet saaneet lainkaan D-vitamiinilisää imeväisiässä, havaittiin olevan yli kahdeksankertainen verrattuna säännöllisesti D-vitamiinia saaneisiin. Myös annetulla D-vitamiiniannoksella havaittiin olevan selkeä yhteys diabetesvaaraan. Diabetesvaaran havaittiin olevan lähes 80% alhaisemman, kun lapsi oli saanut D-vitamiinia suositusten mukaisen annoksen verrattuna D-vitamiinia pienempää annosta saaneisiin, kun asiaa tarkasteltiin säännöllisesti D-vitamiinia saaneiden lasten joukossa. Vaara sairastua myöhemmin nuoruustyypin diabetekseen havaittiin olevan kolminkertainen niillä lapsilla, joiden oli epäilty sairastaneen riisitautia ensimmäisen ikävuoden aikana muihin verrattuna.” (Elina Hyppösen Väitöskirja)

Suomessa D-vitamiinin historia suosituksiin liittyen


Vuonna 1964 tämän vitamiinin suositukset oli 4500 IU samana vuonna se laskettiin 2000 kansainväliseen yksikköön (IU)
Vuonna 1975 tämän vitamiinin suositus laskettiin 1000 kansainväliseen yksikköön (IU)
Vuonna 1992 tämän vitamiinin suositus laskettiin tällöin se laskettiin 400 kansainväliseen yksikköön (IU) eli 10 mikrogrammaan.
Vuonna 2003 uudistettiin taas, D-vitamiinin taso oli hieman uusinta suositusta alempi ja tämä vanhempi suositus ei koskenut ympärivuotista käyttöä kuten tämän uusin julkaistu 10 mikrogramman suositus, joka on sama kuin aikaisemmin vuonna 1992 laskettu taso.


"Arvo Ylpön aikaan 1960-luvulla suositus oli Suomessa sata mikrogrammaa D-vitamiinia per päivä. Samaan aikaan ykköstyypin diabetesta ilmaantui Suomessa alle 20 lapselle vuodessa.
Nyt 2013 suositukset ovat 7,5–10 mikrogrammaa, ja ykköstyypin diabetesta ilmaantuu lähes sadalle lapselle vuodessa.
Kesällä D-vitamiinin saanti ei ole Suomessakaan ongelma. Vierola sanoo, että elimistö valmistaa sitä puolessa tunnissa auringonvalosta 250 mikrogrammaa, jos on ulkona t-paidassa ja shortseissa. Luonto ei siis todellakaan tunne yliannoksia. Meidänkin kannattaisi pimeässä Suomessa mennä luonnon ehdoilla, Vierola sanoo." Lue lisää täältä

Erilaisia D-vitamiini suosituksia, havaintoja evoluutiosta

Myrkyllinen raja on tutkimusten mukaan vasta tuhannen mikrogramman paikkeilla – mutta tällainen määrä olisi saatava päivittäin kuukausien ajan ennen kuin mitään oireita tulee esiin.

10 mikrogrammaa = 400 IU
Suomen virallinen suositus D-vitamiinin määrästä on vaarallisen pieni. Evoluutio saattaa antaa myös vastauksen siihen, paljonko D-vitamiinia todella tarvitaan.
"On olemassa myös ekologisia ja evolutiivisia näkökulmia", sanoo Ilari Paakkari. Hän työskentelee farmakologian professorina Helsingin yliopistossa.

Ihminen on kehittynyt tropiikissa, jossa auringosta saadaan huomattavan korkeita pitoisuuksia D-vitamiinia. Suomessa D-vitamiinin pitoisuus veressä on keskimäärin 40–60 nanomoolia litrassa. Päiväntasaajalla elävillä Maasai- ja Hadza-heimoilla pitoisuus on noin 125. Se vastaisi päivittäisinä D-vitamiinilisinä jopa 50–100 mikrogrammaa eli vähintään viittä 10 mikrogramman pilleriä.

On järkeenkäypää ajatella, että päiväntasaajalla elävien heimojen D-vitamiinitaso on lähellä sitä, mihin ihminen on evoluutiossa sopeutunut. Jos suomalainenkin oleskelee auringossa päivittäin, D-vitamiinipitoisuus nousee tasolle 80–100 nanomoolia litrassa.

D-vitamiinin luonnollinen saanti Suomessa saatavasta auringonsäteilystä


Tällaisiin pitoisuuksiin ei syyskuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana pääse Suomessa luonnollisesti mitenkään, vaikka hyppisi alastomana hangella. Tuolloin auringon säteet paistavat pohjoiseen niin heikosti, ettei ihon kautta muodostu lainkaan D-vitamiinia." Lue lisää täältä.

Aurinko, D-vitamiini ja aurinkorasvat


Aurinkorasvaa käyttämällä estät juuri tuon auringon uvb-säteilyn vaikutuksen tuottaa d-vitamiinia luonnollisella tavalla.

Ihminen ei tarvitse mitään ulkopuolista rasvaa, synnyimme myös ilman tuota rasvaa jota tässä tapauksessa kutsun aurinkosuoja rasvaksi. Nuo aurinko rasvat taas aiheuttavat iholle päästessään syöpää aiheuttavia yhdisteitä, sen lisäksi että teollisuus on muokannut noita rasvoja ”nykyään” siihen suuntaan etteivät aiheuttaisi syöpää aiheuttavia yhdisteitä, niin uusi villitys on nanopartikkeleiden (metallihiukkasten) lisääminen noihin aurinkosuojarasvoihin, esim.sinkkiä ja titaania yms. Eli nuo mikroskooppisen pienet metallikappaleet, jotka ovat todettu eläinkokeissa menevän ihon läpi jopa keskushermostoon saakka, tämä vaikutus ei lupaa mitään hyvää edes ihmisen terveyteen liittyen, jokainen voi kuvitella mitä keskushermostossa tapahtuu kun kehon ulkopuolinen aine menee sinne minne sen ei kuulu mennä.

Nanopartikkeleita sisältäviä tuotteita suosittelen lämpimästi olemaan käyttämättä, kosmetiikassa niitä voi (ja siis löytyy) myös meikeistä jne.


Mistä tämä aurinko ja ihosyöpä peloittelu sitten johtuu?


1970-luvulla Australiassa oli lisääntynyt pahimman laatuisen melanooman esintyvyys alkoi nousemaan, joka yhdistettiin 1970-luvulla auringon valoon, melanoomaa eli tuota syöpää esiintyy myös sisäelimissä, puolet siitä esiintyy sellaisella alueilla ihmisessä johon auringonvalo ei vaikuta, eli aurinko ei ihosyöpää aiheuta, paremminkin sen syövän aiheuttaa D-vitamiinin vähäinen taso.

Samaan aikakauteen tuli kaksi tekijää, aurinkorasvat tulivat markkinoille ja ”sydänystävällisen” monityydyttömätön rasvahappo tuli käyttöön isossa mittakaavassa, aurinkorasva aiheuttaa syöpää, varsinkin auringon valossa aiheuttavat syöpää sekä nuo monityydyttömättömät rasvahapot reagoivat auringon valossa iholla siten että aiheuttavat syöpää, molemmat asiat ovat todettu, asia on vastoin virallista käsitystä, kertoo Lääkäri Antti Heikkilä.
Lähde: Studio55.fi (24.5.2010) D-vitamiini, vuosisadan terveystekijä. Vieraana lääkäri Antti Heikkilä.

Onko auringon ottaminen vaarallista?


-Riippuu määristä, mutta ei se missään tapauksessa vaarallista ole, ihmisellä on mekanismi joka tarvitsee D-vitamiinia. Auringon ottaminen ei ole mitenkään vaarallista kun aurinkoa otetaan kohtuudella. Taas A-vitamiini suojaa ihoa, 10 000 yksikköä tätä vitamiinia on pidettävänä rajana, A-vitamiinin liiallinen käyttö on haitaksi maksalle.

Pienien lapsien ihon suojaaminen voiteella auringolta on joka tapauksessa mielestäni vaarallista, myös pieni lapsi tarvitsee aurinkoa, mehän olemme alkuperäisesti syntyneet ilman vaatteita ja ilman ulkopuolista rasvaa, vanhemmat taas ovat vastuussa lapsesta, toivon että tästä asiasta tehdään oikea tutkimus ilman lääkeyhtiöiden ja aurinkosuojavoiteita valmistavien yhtiöiden vaikutuksia kyseiseen tutkimukseen.

Lähde: Studio55.fi (24.5.2010) D-vitamiini, vuosisadan terveystekijä. Vieraana lääkäri Antti Heikkilä.

Kalifornian yliopiston (Riverside) biokemian ja biolääketieteen emeritusprofessori Anthony Norman vaatii koko maailmaa muuttamaan suhtautumista D-vitamiiniin ja nostamaan sen päivittäisen saannin suosituksen 50-100 mikrogrammaan (µg) eli 2000-4000 kansainväliseen yksikköön (IU).

Professori Anthony Norman on maailman johtavia D-vitamiinitutkijoita. Hänen työryhmänsä osoitti ensimmäisenä maailmassa jo vuonna 1967, että D-vitamiini muuttuu elimistössä steroidihormoniksi. Vuonna 1969 hänen työryhmänsä löysi D-vitamiinireseptorin (VDR), joka on välttämätön, jotta D-vitamiini voi vaikuttaa yli 37 eri elimessä. Lähde

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti